Tracon - sydämen sykähdyksiä

Tracon, Tracon, Tracon~
Tracon on paras con!

Tracon tuli jälleen kerran kuin nurkan takaa syksyn kynnyksellä. En ehtinyt odottaa sitä, enkä osannut odottaa mitään, mutta jo perjantaina haisteltuani syksyn viileää tuulta ja spraymaalia pystyin runollisesti toteamaan, että nyt voisi ollakin jotain suurempaa ilmassa.

Henkilökohtaisilta saavutuksilta en totisesti mitään erityistä saavuttanut viikonlopulta. Sen sijaan Tracon herätti pitkään kaivattuja tuntemuksia: Tracon ei vain olisi saanut loppua. Tracon oli rakkaus. Tracon on paras con.

Omaan kokemukseeni vaikutti luultavimmin se, että näin paljon hyviä ystäviä pitkästä aikaa, vietin seuraa ihmisten kanssa joita en totisesti näe tarpeeksi usein ja koin myös monta hienoa keskustelua cosplayihmisten kanssa, joiden kanssa tulen puhuneeksi aivan liian harvoin coneissa. Rora muunmuassa jää näistä keskusteluista minulle yhden silmälappua kantavan ranskalaisen palkkasoturin velkaa. Olin jo kuuluttamassa conin jälkeen itselleni vapaaehtoista Pip Bernadottea, mutta nyt tälleen kirjallisesti vielä totean että kappas, sehän ehdotettiin minulle conissa ihan oma-aloitteisesti! Sanaton! Fanityttö! Minä!

Pukuun paneudun tarkemmin seuraavassa merkinnässä, mutta itse kisa meni nätisti ja Kasa-mamma piti minustakin huolta vaikka antoikin minun selvitä juuri oikealla määrin itse. Tiesin kuitenkin miten Traconin kisajärjestelyt yleensä toimivat, kun olen jo aiemmin ollut lavajuoksukisan kisaaja, että itsekin mamma. Kasa muuten piti erinomaisesti huolta aloittelijoiden sarjan kisaajista! En ole nähnyt ennen yhdenkään mamman harjaavan niin tarkasti cossilastensa peruukkeja. Sydän suli.

WCS kisaa en nähnyt, koska olin jonossa bäkkärillä tuolloin, mutta onneksi youtubessa ollaan nopeita:



Sanottakoon, että olen jälleen pettynyt, että pareja oli tosiaan vain sen kuuluisa neljä. Rimppu taisi kuitenkin palkintojenjaossa jo sanoa kaiken oleellisen asiasta ja tulee kuulema myös sanomaan. Ehkäpä joka toinen WCS vuosi nyt vain on hiukan laiskempi ja epäonnisempi, mutta nyt sitä harkinneet varmistamaan että saadaan kunnollinen kisa aikaan ensi vuonna!

Mitä sitten tulee pukukisaan itseensä, niin tykkäsin kovasti tasosta. Mistä olin erityisen iloinen oli se, että en nähnyt tuttuja naamoja kuin pari. Uusia kisaajia on siis löytynyt ja erityisesti tuli myös palkittua. Kolmen kärki oli todella ansaittu pro-sarjassa ja aloittelijakisan voittaja oli oma suosikkini.

Omaan suoritukseen paneudun toisessa merkinnässä. Ensimmäisenä lavalle astuvana pro-kisaajana olin hiukan hermona ja totesin, että lavalla kääntyminen ei taida olla minulle kovin ominaista. Esityskisa Nekoconissa tuntui paljon enemmän omalta jutulta. Oma lavaenergiani myös hiipui inhottavasti aloittelijakisan ja prokisan välissä olevien esitysten takia. Selitettynä olin valmis lavalle 5 minuuttia ennen kuin pääsin sinne ja se tuntui omassa suorituksessa. Olen silti suht. tyytyväinen.
Cossikisaaminen ja kuvauspalvelu integroituvat omalla tavallaan todella hyvin yhteen, mutta ellei meillä olisi ollut niin paljon työvuorojen ulkopuolella työskenteleviä assareita, en totisesti olisi uskaltanut lähteä kesken kaiken milloin tuomarointiin, milloin lavaharjoituksiin ja milloin itse kisaan. AGlle kiitoksia ylivänkärinä että jaksoi jatkuvia katomisiani koko lauantain. (ees jotenkin siis, pistä mulle pallo jalkaan ens kerralla)

Sunnuntain vietinkin pitkälti kokopäiväpassissa kuvauspisteellä aivan omasta halusta, siviileissä. Rakastan kyllä Tamperetalon kuvaustilaa kaikkein eniten. Tilaa on sopivasti ja se on onnistuttu suunnittelemaa hyvin rajaavasti ja turvallisesti.  Ensimmäistä kertaa sitäpaitsi näin ihmisten kerääntyvän jonoon kuvauspisteellä, ennen jonot ovat olleet noi pari kolme kuvattava, nyt määrä lähenteli kymmentä. Kuvauspalvelun suosiokin näyttää kasvaneen, kun Välähdys laput kuluivat pois erittäin nopeasti (sunnuntaina ensimmäisten tuntien aikana) ja Missimittari keräsi paljon uteliaita kysymyksiä, joihin kaikkiin meilläkään ei löytynyt aina vastausta.

Mutta Irtsalle iso kiitos kyseisen kisan järjestämisestä! Harmiteltiin porukalla, ettei oltu tajuttu aikaisemmin tehdä jotain siistejä oman hahmon pukuja. On sitä kuitenkin tämän vuoden aikana pukuillut kaksi vähän helpompaa kostyymiä, joskus olisi kiva tehdä joku näyttävämpi. Suunnitelmia tuli tehtyä. Paljon. Toivottavasti missimittari palaa ja kehittyy ensi vuonna!

Irtsan kanssa tuli myös keskusteltua jonkin verran siitä, miten kuvauspalvelun ja cosplaykisojen yhteistyötä pitäisi kenties selventää ja kehittää. Tähän ehkä palataan sitten ensi Traconin cosplayjärjestelyissä. Tällä kertaa kun kisoja tuntui olevan älyttömän paljon ja ohjeita ei ollut tullut meidän päähän asti. Onneksi tehtiin itsenäisiä päätöksiä aina tilanteen tullen, suurin osa hyviä, osa taas kehnompia. Eipä mitään, oli mukana taas ensikertalaisia ja ennen kaikkea ensikertalaisia vastuun kantajia! Hyvin me selvittiin ja jaksettiin!

Kuvauspalvelussa pääsin myös kokemaan jotain ihan älyttömän hienoa. Pääsin AGn assariksi yksiin aikaisemmin sovittuihin ulkokuvauksiin. Minorea oli kehittänyt mielettömän kuvausidean cosplaynsa kanssa; joten päädyin näkemään Sorsapuistossa kuinka Uchiha Itachi syöksi tulta lähes oikeasti. Nukuksissa ollut narutardini oli kieriä maassa silkasta eeppisyydestä. Ja ne kuvat. AH, ne kuvat.

On muuten ensimmäinen kerta Suomessa ja ehkä jopa maailmalla kun näen tulta käytettävän tällä tavoin hyväksi cosplaykuvissa. En malta odottaa, että näen lopulliset tulokset! Kiitos vielä Minorealle aivan hirveästi että valitsit kuvauspalvelun auttamaan tässä hommassa! Annoit meille myös ideoita siitä, miten kenties Välähdystä lähdetään Traconin jälkeen kehittämään formaattina. Välähdys oli totutussa formaatissaan nyt viimeistä kertaa käytössä. Kisa palaa kyllä, mutta erillaisena. Kisan tarkoituksena ollut poseeraamisen harjoittelu, opettaminen ja haastaminen kun on toteutunut tänä vuonna upeasti! Välähdys materiaalia on ollut todella paljon ihan kisan ulkopuolellakin!

Odotelkaapa siis jännityksellä mitä tässä keksitäänkän ja tulkaa ihmeessä kisaamaan sitten! Välähtäjiä on aina ilo nähdä!

Toisinsanoen Tracon viikonloppu oli tapahtumarikas ja sisälsi paljon hienoja kokemuksia. Ja pitkästä aikaa kaipaan takaisin coniin. Voi Tracon, miksi olet vain kerran vuodessa. Odottelen ensi vuotta jo liiankin innokkaasti.

Ison salin tähtivalot oli hienoja.
c) Mikael Peltomaa

Palaillaan Traconin pariin ensi merkinnässä vielä Serasin puvun verran. Luvassa pieleen mennyttä, omia tuntemuksia, sekä yleisesti kisamietteitä.