Seras Victoria - pitkä proppi, lyhyt hame

Ja nyt itse blogin aiheeseen, eli Traconin cosplayhyn! Pääsin pitkästä aikaa tekemään asun, jota olin jo pidempään suunnitellut ja toteutin sen alusta loppuun. Merkintä aiheesta Seras Victoria, the good, the bad, the ugly and the epic.

Serasin Harconnen kanuunasta selitinkin jo pari merkintää takaperin. Sen jälkeen raahasin koko komeuden Keski-Pohjanmaan korpimaisemista Tampereen keskustaan auton peräkontissa ja VRn kyydissä. Sain konduktööriltä melko pitkän katseen, mutta kaksimetrinen, laiha jätesäkkiin kääriytynyt kaveri ei sentään tarvinnut omaa junalippua. Junasta ulos pääseminen oli kyllä sitten paljon kauheampaa ja haastavampaa kuin sisään tunkeminen. Pyssy sai osumaa ja tuhoja olikin melkoisesti korjattavana kämpillä.

Pakkeli on ihana päällystysaine, mutta se on erittäin herkkää halkeilulle. Parin testauksen ja neuvon saamisen jälkeen kuitenkin totesin, että pakkelin paras ystävä on ehdottomasti erikeepperi. Pienet halkeamat voi vain hieroa näkymättömiksi ohuella erikeepperi kerroksella ja isot lohkeilut voi päällystää uudestaan pakkelilla tai ruutata vain erikeepperiä päälle. Itseltäni ei pakkelia löytynyt isoimpia hajomia korjatessa joten pelkällä erikeepperillä mentiin. Valitettavasti. Tulos ei ollut yhtään niin hyvä kuin sen olisin halunnut olevan.

Propin teko oli kuitenkin ehdottomasti hauskinta puvussa, koska se oli jotain mitä en ole päässyt vielä kunnolla tekemään. Koko komeus tuli myös tehtyä suurinpiirtein nollabudjetilla ja olen hyvin tyytyväinen itseeni, vaikka parantamista löytyykin aika paljon. En ole vielä mikään hyvä propin tekijä, lähelläkään, mutta nyt on sentään otettu askel oikeaan suuntaan.

Asuun nyt onneksi liittyi paljon muutakin kuin vain askartelua. Ompelutyöhön aloin heti kämpille päästyäni. Kaavoitus onnistui hyvin vanhojen cossin osien ja kaavojen avulla. Serasin hame on Chiban hame rutkasti lyhennettynä ja takki puolestaan on osittain Dietrichin, osittain Kiinan kaavoja. Kaulus tosin piti innovoida taas alusta asti ja kerrankin sain hyvällä omallatunnolla tehdä prinsessaleikkauksia kaavoihini. (tosin niitäkin vähän säätäen koska reffit)

Osto-osia olivat valkoiset hanskat ja tumman harmaat reisisukat. En kyllä enää koskaan usko aasialaisten ebaymyyjien "one size fits all" höpinää sukkien suhteen. Ei näillä reisillä. : D Mokomat sukat valuivat ihan koko päivän, olisi pitänyt kehitellä joku tapa pitää ne ylhäällä.

Täydellisen värinen peruukkini (TM) puolestaan saapui enemmän kuin ajallaan, lähes yhtä aikaa sukkien kera. Peruukin muokkaus tosin jäi viimeiselle viikolle ja olen sitä mieltä että se saa vielä fiksausta ennen ensi kertaa. Muoto oli kivan realistinen, mutta omalla tavallani haluaisin viedä sitä lähemmäksi reffikuvia.

Piilarit olivat suuri rakkaus. PinkyParadisen Venus Eye piilarit ovat hirveän mukavia silmissä, suosittelen! Omani olivat sävyä Bright Red, eivätkä ne tosiaan olleet mitkään sarjispunaiset, vaikka sitä pelkäsinkin. Ihanan herkullisen punainen sävy.

Meikin kanssa yritin tuoda hiukan kissansilmäeffektiä silmiin. Blingiä silmiin sai heti piirtämällä parit ripsen muodot silmän viereen ja iskemällä kunnolla maskaraa. Tekoripset eivät kuitenkaan ihan sopineet Serasin tyyliin joten ne saivat jäädä, vaikka harkinnassa olivatkin. Muuten mahdollisimman tasainen pohja, hiukan lisättyä valoa poskiin ja nenänpäähän vähän vampyyrin kalpeutta luomaan ja kunnon puuteri. Sillä selvä.

Hampaat olivat viime hetken lisä ja ne tuli hankittua Punanaamiosta. Kyseiset naskalit olivat naamalla tosin vain kuvauspalvelun kuvissa ja lavalla koska en piru vie saanut niitä pysymään hampaissa. Punanaamion kiinniteaineet olivat hiukan haasteellisia tällä syljenerityksellä (vaha ei pidä jos siihen joutuu nestettä), mutta tarpeeksi kauan omaa suuta kuivatettua homma sitten skulasi ja hampaita oli jopa hankala saada pois lavalta päästyä.

Ja. No. Ei, tissit eivät olleet omat. UFFilta E-kupin rintaliivit, vanua, omat liivikupit pitämään omat tissit kasassa tyynyjen sisällä. Toimi, siluetti tuli saavutettua. Tosin harkinnassa on lisätä tissiä seuraavaa käyttökertaa varten, pitää vähän kuvailla lisää että saan päätettyä kantani tähän.

Mitä taas tulee itse kisapäivään niin olin suhteellisen hyvillä fiiliksillä koko ajan. Kun H-hetki lopulta koitti niin alkoi paha olo, jalkojen tärinä, pakonomainen vessahätä ja kaikki mahdolliset ramppikuumeen ainekset. Syytän tästä ihan sitä, että en ollut tajunnut olevani ensimmäinen lavalla menevä Pro-kisaaja, ennen kuin olin jonossa.

Sydän tykytti koko sen ajan kun aloittelijat astelivat lavalle ja sitten olin ihan valmis menemään. Valmis olemaan Seras sen pienen hetken.

Ja sitten välissä on juontoa. 8|
Ja väliesitystä. 8|
Ja biisin alun jälkeen piti vielä odottaa. 8|
Ilmeeni kun minä keskellä lavaa ja en tiedä oikein miten pitäisi olla ja mitä tehdä. 8|

Toisinsanoen, psyykkasin itseni liian nopeasti ja levisin lavalle. Proppi ei tuntunut hyvältä kädessä, en yhtäkkiä osannut poseerata yhtään ja en tosiaankaan ollut edukseni. En ole yhtään tyytyväinen lavasuoritukseeni, vaikka onkin sanottu että ei se nyt huonosti mennyt. Olisin vain halunnut tehdä hahmolle enemmän oikeutta ja yleisölle paremman shown. Mutta menty mikä menty, tuli vain ikävä flashbackki kahden vuoden takaiseen pyörähdykseen Dietrichinä. (mikäs tässä muuten on kun vien vain vampyyrisarjojen asuja Traconin lavalle...)

Traconin kisasta jäi silti hyvät fiilikset. Oli hieno tunne katsella Ison Salin lavalla ylös kattoon asti ulottuvaa yleisöä ja katossa olevia tähtilamppuja kisan päätteeksi. Fiilis oli hyvä, vaikka mitään voittoa ei tullutkaan. Tuolla tasolla se ei ollut edes mikään yllätys, vaikka kenties minulla isoin proppi koko kisassa olikin. :D Hirveän hienosti tehtyjä asuja ja kolmenkärki oli ansaittu.

Totesin nyt tässä pari päivää asiaa pohdittuani, että ehkäpä lavalla kääntymiset eivät ole minun lajini. Oloni oli paljon parempi ja itsevarmempi Nekoconissa, kun pääsin J.D.nä vetämään kunnollisen lavaesityksen. Sitä jäin kaipailemaan nyt tällä kertaa Traconissakin. Seuraava kisa tulee olemaan sitten sellainen, missä esitysmahdollisuus on!

 

Mitä tulee taas itse kokemukseen Serasin puvusta, niin olin tyytyväinen ja tulen käyttämään kyllä pukua uudestaan. Photoshoottia on myös suunniteltu viimeistään Halloweenille ja fiilikset muutenkin olivat varsin mainiot. Olin pitkälti tyytyväinen niin käsityöhön kuin hahmopresentaatioon, vaikka kyllä pakko sanoa että takki kenties tullaan istuttamaan ja pyssy pääsee uuteen käsittelyyn... ja sukat kai venytetään tai reisiä kutistetaan.

Aika moni huomautteli hameen pituudesta päivän aikana, mikä oli ihan odotettavissa. Totesin kuitenkin jo tekovaiheessa hämmästyksekseni omaavani kyllä tasan yhtä lyhyitä hameita, enkä niistä ollut koskaan mitään erillistä huomiota kadulla kävellessä saanut. Kaipa juuri se cosplaypuku tai 2-metrinen proppi yhdistettynä hameeseen sitten saavat aikaan sen tarpeen kommentoida hameen pituudesta. Parit hämmentävät ("Saisinko vielä yhden lähikuvan?" "Sydän sykähti kun sinut näin.") kommentit kyllä tuli silti saatua.
Päivän paras hamekommentti oli ja tulee kuitenkin ikinä olemaan tuomariston "aika hahmouskollinen". Tuntui hyvältä ja teki sen tarkan mittasuhteilla mitoittamisen juurikin sen arvoiseksi!

Sellainen oli Serasin puku tekemisineen ja kokemuksineen. Asiaan palataan ehkä jonkin verran tykin rakennuksen ja photoshoottien verran, mutta nyt Seras saa jäädä mietintämyssyn ulkopuolelle ja tehdä tilaa seuraaville projekteille. Suurin osa niistä eivät liity mitenkään cosplayhyn. :-DDD