"Nakki heiluu." eli kertomuksia Traconin backstagelta.

...viikko myöhässä paremmin kuin ei milloinkaan, sano! Pyydän anteeksi jo etukäteen tätä kuvattomuutta, mutku niitä kuvia ei nyt vaan ole. Niin ja merkintä nyt muutenkin on aika sekava syltty koska viikonloppukin oli sekava syltty ja hyvä kun nyt edes muistan kaiken mitä olen tehnyt!

Joo tuota, minäkin olin tosiaan Traconissa. Kuten tuli aikaisemmassa merkinnässä ilmoitettua niin huitelin cosplaykisan backstagella mammaamassa lauantaina ja sunnuntaina puolestaan olin juontamassa esityskisoja.

Ja. No. Siis. Mul oli ihan törkeen kivaa.

Jos joku olisi kertonut jo silloin pari vuotta aikaisemmin kun harkitsin conissa vänkörintiä, että se on oikeasti noin sairaan kivaa niin olisin aloittanut jo aikaisemmin. Toisin sanoen olen kyllä ehdottomasti kiinnostunut uudelleenkin mammailemaan, oli suorastaan luontaista hölmöillä backstagella kisaajille, kiikuttaa keksejä ja kivennäisvettä ja juosta mihin ikinä cosplayvastaava tai ylimamma milloin käskeekin. Seuraavalla kerralla ottanen tosin paremmat kengät juoksemiseen.

Mammailu kokemukseni oli... hieno. Mammattavani (pukukisaajia) olivat tosi ihania ja hienoja ja upeita ja jaksoivat kuunnella minun ohjeita ja ylihuolehtimista, puhumattakaan siitä että kävin välistä vähän mammaylikierroksillakin. ("MUN TIIMIH. OOTTE IHKUI.") Hirveesti onnitteluja mammatulle Zorolle kunniamaininnasta, jätkä niiiiiiin ansaitsi sen.

Cosplaymammailu oli väsyttävää, mutta hieno kokemus. Jännästi se toi myös lisää intoa lähteä itse kisailemaan, kun näki miten kisa toimii taas toisesta näkökulmasta. Viime Traconissa olin itse bäkkärillä hermoilemassa ja nyt taas avustin kisaajia. Omasta näkökulmasta cosplaykisa oli kyllä kehittynyt hurjasti sitten viime vuodesta, propsit järjestäjille!

Itse pääsin seuraamaan kisat kokonaisuudessaan WCS:stä pukukisaan ja palkintojen jakoon, koska ohjastin kisaajia lavalta yleisöön istumaan. (joskus ihan kädestä pitäenkin) Ja päällimmäisenä on mielessä vain:
...MITÄ. MITÄÄÄ. MI. TÄÄÄÄH.

WCS-esityksiä seurasin lievästi sanottuna kananlihalla. Pukuja olin ihastellut jo bäkkärillä ihan leuka maata viistäen ja sen saman tunteen koin kyllä sitten esityksistäkin. Mieletön taso, ihanaa että viimein saatin karsinnoista aikaan kunnon kisa! Kaikki osallistunet parit ansaitsisi palkinnon ihan osallistumisestakin! Majolle ja Rimpulle hirveästi onnea finaalipaikasta, olitte tosi upeit ja saatoin pikkasen pillittää teidän takii ku muutki rupes pilittään. Casualty Cosplayn tyypit ja Utenat ansaitsevat minulta myös peukut, hienot esitykset ja upeat puvut.
Toisin sanoen ei kyllä yhtään harmita, että jouduin aikaisemmat mietintäni osallistumisesta perumaan kuuluisan ajan ja rahan takia. Oli hienoa vaan katsoa kehitystä, joku vuosi ehdottomasti kyllä täältäkin puolen ruutua lähdetään yrittämään! Pohdintoja tästä ehkä joskus tulevaisuudessa lisää, nyt pidän kuononi kiinni ennenkuin lupailen mitään tyhmiä.

Pukukisa ansaitsee myös tosi paljon suitsukkeita. Tosi kova taso, ihanaa että ihmiset jaksoi posettaa ja esiintyäkin vaikka kyseessä olikin "vain" catwalk-kisa. Ihanaa, että taso on vain vuodessakin kohonnut näin paljon.

Lauantai on kisan jäljiltä vähän sumua, mitä nyt muistan kenties pölpöttäneeni jossain paneelissa joidenkin tyyppien kanssa. Olin tosiaan puhumassa Inside the cosplayer's -studio paneelissa ja no. Olihan se aika jees. Mieluusti lähden uudestaankin paneloimaan, vaikka itse paneelista on vielä vähän ristiriitainen olo. Idea oli hauska, mutta jokin siinä toimivuudessa jäi minulta uupumaan. Minulla oli hauskaa puhua, mutta jotenkin tuntui että paneeli ei ihan yleisölle välistä auennut niin hyvin kuin se olisi voinut. Mutta noh, asiat voidaan pistää paneeliensikertalaisuudeen piikkiin itse kullakin, kaikkea voi ja pitääkin aina hioa.
Voihan toki olla, että oma oloni ei vaan ollut ihan freeshi siinä vaiheessa kun on pitänyt asua päällä sen 16 tuntia, olisin toki voinut vaihtaakin vaatetta kuten kaikki muut fiksut ihmiset oli tehneet. 8-D Kuitenkin, ei nyt tullut ihan niin eeppinen setti kun odotin, vaikka ihan hupaisaa olikin.

Sunnuntaina sitten pääsinkin panikoimaan niin Cosplaydeitin kuin esityskisan juontoa. Cosplaydeitti meni osittain vähän säädöksi kisaajakadon myötä ja ei oltu Wepin kanssa hirveästi henkisesti valmistauduttukaan juontoon. Kiitokset onnistumisesta kuuluvat ennen kaikkea meidän upeille kisaajille ja upealle yleisölle (ihan ilman nuoleskelun makua, oikeasti, itse ainakin vedin tällä kertaa vähän "iha sama" -meiningillä) jotka jaksaa nauraa meidän tyhmille jutuille edelleen.

Cosplaydeitin suhteen pitääkin antaa sen verran infoa, että ollaan porukan kanssa mietitty että pidetään ohjelman järjestämisessä hiukan taukoa. Ollaan suunniteltu Wepin kanssa pitävämme ehkä jotain toisenlaista ohjelmaa jossain conissa ja Deittiä nyt on järjestäneet vähän muutkin tässä vuoden mittaan, että katsotaan missä vaiheessa pistetään taas oma lusikkamme soppaan. Tykätään teistä ja Deitistä edelleen kyllä, mutta keskitytään nyt vähän aikaa muihin asioihin.

Esityskisan juonnosta taas... eh. Olen. Aika. Sillä sun tällä mielentilalla. Minut tosiaan nakitettiin juontajaksi koska satuin mainitsemaan cosplayvastaavalle omaavani halua nolata itseni ja päädyinkin sitten puhumaan koko kaksituntisen setin englantia Tretalon lavalla.
...pyydän tässä nyt anteeksi omaa kökköilyäni koska. Keskittymiskykyni on varsin mieletön jännitystilanteissa ja mikit kaiuttaa puhetta jännästi. En voi oikein muuten puolustella sitä, että jouduin kääntämistä varten kysymään välistä tarkennuksia. Kökköiltyä tuli, ensimmäiseksi kisajuonnoksi olen kuitenkin ihan tyytyväinen.
Tähänkin myös kiinnostusta löytyy uudestaan, vaikka saatan ehkä kahdesti harkita ennenkuin menen englanniksi juontamaan. Vaikka englannistani kehuja sainkin. Mistä olen hyvin hämmentynyt. Enkun opettajani varmaan hehkuisivat ylpeyttä kun kuulisivat.

Mitään muuta sanottavaa Traconista ei oikeastaan pahemmin ole. Tapahtuma meni minulta suurelti ohi, mitä nyt pari kertaa ravasin green roomissa ja kuvauspisteellä. Oli silti mieletöntä, kiitokset kaikille muille mammoille, Miralle, hienoille kisaajille ja muulle bäkkäriväelle. Kokemuksena Tracon oli eeppisen hieno kun sain sekä itkeä pillittää, että nauraa itseni kipeäksi. Ensi vuonna taas ehdottomasti vänkäröimään!

Olin siellä!

Niin joo ja btw en saanut Ozia tehtyä, pyörin Ryuujina koko viikonlopun. Tästä on hyvin vähän valokuvatodisteita, mutta Ryuuji ja Taiga olisi tarkoitus shuuttailla AGn kanssa jossakin välissä, siitä sitten kuvaspämmiä myöhemmin. Oz siirtyy Gaalan asuksi koska Zeke koki maagisen peruuntumisen ajan ja resurssien takia.

That's it Traconista, katsotaan saanko tässä ennen Gaalaa jotain blogimerkintää taas aikaiseksi. Syksy on aika kiireistä, ainakin photoshoot merkintää pistän kunhan AGn kanssa päästään kuvailemaan ennen kelien huonontumista!