Mä haluun massaa

Viime merkinnässä lupasin vikinää cossikisaa koskien, mutta hämmentävästi tulin kasvattaneeksi itselleni munat tässä entryjen välissä. Tiivistettynä vikinäni johtui siitä, etten enää oikein tiennyt mitä ensimmäisellä kisaan osallistumisella itseltäni hain, en enää oikeastaan tuntenut itseäni valmiiksi kisaan ollenkaan ja 10 muuta syytä.

Mutta se Traconista. Desucon sen sijaan lähestyy kovaa kyytiä, tätä kirjoittaessani tapahtumaan on enää vajaat kaksi viikkoa. Desussa olisi tosiaan tarkoitus jatkaa tämän vuoden pitkää Hetalia- ja Reborn-linjaa vielä vähän lisää. Lauantaina siis pyörimässä Kiinana ja sunnuntaina puolestaan Yamamoto saa jälleen uutta versiointia. Desun puvut eivät tänä vuonna ole kovin kunniahimoisia omalta osaltani, ihan yksinkertaisesti siitä syystä että stressi. Reborn ryhmän kanssa meidän piti alunperin cossataTYL!(ten years later)versioita hahmoista, mutta koska jokaisella tuntuili olevan kiirettä pääsykokeiden, lakkiaisten ja yliopiston suhteen, päädyimme sitten käyttämään omaa photoshoottia varten kasattuja koulupukuversioita Desussa. Kirpparit on ihania ja silleen. Yamamoton asu on siis suurilta osin valmis, joten pääsenkin stressaamaan sitten Kiinaa.

Uniformut ja villaneuleet = totally kesäcosseja. Ja voisin tietty ensi kerralla valita keskenään vähän erilaisemmat hahmot, eiks?

Hetalian cossaaminen onkin ollut skenetietoiselle ihmiselle melkoista ylä- ja alamäkeä tänä vuonna. Koska kaikkihan tietävät, että Hetalia on cosplayn uusi Naruto, Kingdom Hearts ja niin edelleen. Olenkin kärsinyt molempien Hetalia pukujeni, niin Tanskan kuin Kiinankin, kanssa melkoisia ääripäästä toiseen vaihtelevia tunteita, kun olen niitä tehnyt ja suunnitellut. Tämän takia ajattelinkin avautua yhdestä suomalaisia pukuilijoita närkästyttäneestä ilmiöstä; massacosplaysta.

Massacosplay on mielestäni ilmiönä melko jännä tapaus. Tai ainakin se, miten siihen suhtaudutaan. Olen kuullut monen harrastajan sanovan, että "ei, en halua cossata sitä koska se on niin massa" tai "yhyy entä jos tästä sarjasta tulee joku massa, eihän siitä sit voi cossata". ...minusta tässä on jotain sinäänsä omituista, koska eikö jokaisen pitäisi saada ihan itse päättää minkä puvun tekee?

Viime Desun Hetalia ryhmä oli vasta alkusoittoa uudelle massasuosikille. (ja tässäkin vain murto-osa koko porukasta)

Ymmärrän kyllä, mistä tämä massasarjojen välttely cosplaypiireissä johtuu. On tietty niitäkin, jotka eivät yksinkertaisesti seuraa tai pahemmin pidä massasarjoista, mutta silloin kun asia ei ole näin, yleensä syy massapuvuista kieltäytymiseen on:

1.) Mitä enemmän ihmisiä tekee samaa pukua kuin minä, sitä enemmän painetta se tuo. En halua että minua verrataan pukuilijaan X tai Y.

2.) Haluan erottua joukosta. Conissa on varmaan 15 muuta Narutoa/Roxasta/Suomea/Renoa/Ichigoa, ei ihmiset jaksa ottaa niistä kaikista erikseen kuvaa. On kivempi tulla tunnistetuksi kun on oudomman sarjan puvussa.

3.) Massasarjojen puvut on liian helppoja, tahdon haastetta.

4.) Kaikki massasarjojen pukuilijat on idiootteja, lattialla kuivanaivia teinejä, joilla on lakanakankaasta tehdyt puvut ja huonolaatuiset suomiperuukit. En halua että minut yhdistetään "pikkuernuihin".

ainakin jos näin näitä yleistyksiä ruvetaan kärjistämään. Itse olen tajunnut ainakin pohtivani näitä mietteitä useaan otteeseen tänä vuonna. Niiden takia innostusta cossiasuuni ja melkein jopa yöunia menetettyäni, on minulla vain yksi tuomio.

PASKANMARJAT.

Jokainen näistä syistä on suurimmaksi osaksi "yhyy ku kaikki kattoo sit rumasti" -pohjalta lähtenyttä itsensä pelottelua. Tuppaa oikeasti mietityttämään, että mikä näitä Suomen piirejä vaivaa, kun meillä tuntuu olevan jokin mystinen, kirjoittamattomien sääntöjen lakikirja cosplayn suhteen.Tällaisen muiden ihmisten armottoman kyttäyksen ja arvostelun takia hirveän moni suomalainen pukuilija lopettaa harrastuksen, ennen kuin on edes päässyt alkuun. Cosplaysta on tullut hirveän vakavaa liiketoimintaa, missä kaikki pitää tehdä viimetingassa, itkien, verta ja hikeä vuodattaen, mutta silti TÄYDELLISESTI.

Mitä taas tulee massapukuilijoista ajateltaviin ennakkoluuloihin, niin voin ihan kokemuksella sanoa, että kyllä sieltä Hetalia uniformujen sisältä löytyy muutakin kuin pusupiirien vakkariväkeä. Tunnistettava puku ei automaattisesti tarkoita, että cossaajan älykkyysosamäärä on puolet omastasi. Ja uskon kyllä, että ketään ei "pikkuernuihin" yhdistetä, ellei itse käyttäydy sen mukaisesti.

Haastellisuuden etsiminen taas on tietenkin jokaisen oma asia ja sen ymmärrän. Olen tosin törmännyt aika moneen pukuilijaan, jotka tekevät vain ja ainoastaan näyttäviä pukuja. Syyksi sanotaan se, että ne ovat haasteellisempia. Kehtaan olla tässä asiassa raivoisasti eri mieltä! Näyttävä puku on tottakai suuritöinen, mutta se on myös helppo vetää plöröksi. Jos näette 3 metrin halkaisijan hörsylämekkoasun, johon kuuluu vielä kolme siipiparia ja painovoimaa uhmaava peruukki, te tuskin ensimmäisenä katsotte, että "ai vitsi ku toi on ommellu tonhelmasauman rumasti 8((((" te katsotte että "JUMANSWIIDU TOL TYYPIL ON KAHDEN KOLMEN HALKASIJAN MEKKO JA KUUS SIIPEE."

Ja, no, erilaisuuden hakemisen nyt ymmärtää koska jokaisen pukuilijan sisällä asuu oma pieni attention whore. Mitä vähemmän sinunkaltaisiasi on conissa, sitä enemmän huomiota herätät ja sitä enemmän ego paisuu. Ei sillä, minusta on hieno asia, että coneissa näkee oikeasti muutakin kuin ninjapantoja ja mustia nahkasadetakkeja.

Mmm, delicious nation-tans.

Tämän pohdinnan jälkeen minun teki rehellisesti mieli lyödä itseäni, kun tajusin miten älyttömiä olen oikeasti ajatellut viime kuukausina, harkitessani etten tekisikään Hetalia pukua vain koska "kaikki muutki tekee niitä". Ehei, tällaista ajattelutapaa en itselleni halua. Se olisi minulta oikeastaan nurinkurista, koska ei Hetalia ole suinkaan ainoa "massasarja" mitä seuraan tai cossaan. Hetalia pisti minut vain pohtimaan, luultavasti siksi, että sarja tuli niin suureen suosioon niin nopeasti. (ja allekirjoittanuthan siis luki sitä ennenku se oli suosittuu!11!1)

Massapukuilu on muutenkin melko jännä käsite. Kyllä, Hetalia, KH sun muut ovat tästä näkyvin esimerkki, mutta kuten Bakaconin taannoisessa Mikä tässä mättää? -luennossa todettiin, ei tämä tosiaankaan rajoitu pelkästään tähän. Koska kaikki "wannabeet" cossaa Kuroshitsujista, tai Personast!1!! Ja sit kaikki elitistit tekee vaan jotai iha himmeit Trinity Blood pukui ja sit ne ei crossaa ollenkaa..!11

Joo tuota. Mitäs sitten cossattavaksi jää, kun loppujen lopuksi kaikki sarjat on sitten niiiiiin nähty?
Eikö sitten cossata enää mitään? Vai löytääkö Suomi uudet cossitrendinsä kenties länsimaalaisista spandexsupersankareista ja Hollywoodin elokuvista? (jotka nekin kyllä ovat suosiossaan nousseet aika kivasti)

En muista pukuilijoista tiedä, mutta minä en ainakaan halua tämän koko massacosplayhössötyksen pilaavan harrastusta minulta. Minä pidän Hetaliasta. En väitä, että se olisi 2000-luvun innovatiivisin ja syvällisin sarja, mutta se on mielestäni hyvää viihdettä. Ja jos se viihdyttää minua ja pidän hahmoista, mikä minua estää cossaamasta niitä? Ei sitten yhtään mikään. Enpä tullut miettineeksi vertailupaineita silloinkaan, kun väsäsin niinkin omaperäisiä pukuja kuin Fullmetal Alchemistin Edward tai D.Gray-manin Allen. Valitsen cossittavani sen perusteella, mitä pidän hahmosta ja sen asusta, en sen perusteella mikä olisi mahdollisimman haastavaa, omaperäistä ja huomiota herättävää.

Ihan selkee kuva ja silleen. Ja Kiinaa löytyi btw vain 83!

Eivät vertailupaineet tietenkään olemattomia minullakaan ole. Tottakai selailen cosplay.comia, kuolaten ja itkien aivan sairaan upeiden Allenien, Edwardien, Kiinojen, jne. perään, mutta otan sen haasteena. Massapuvussa ei mielestäni ole mitään väärää ja näytti se kuinka yksinkertaiselta tahansa, antaa se oman haasteensakin. Kun on nähnyt 1000 lakanakangasuniformua kopsuttelemassa piikikoroilla eteenpäin, saattaa joku yllättyä oikeasti paljon iloisemmin nähdessään oikeasti hyvän Hetalia cossin, kuin että tämä tyyppi cossaisi randomia sivuhahmoa jaksosta 17 sarjasta Z, tuon kahden ensimmäisen minuutin aikana näkyneessä eeppisessä puvussa, jossa on SE kuusi siipeä ja mammuttimekko.

Jos haluaa tehdä massapuvun, niin tekee sen sitten perusteellisesti. Kun cossaa hahmoa, josta aidon oikeasti pitää, on melko sama mitä muut sanovat sarjasta. Ja jos hahmosta aidon oikeasti pitää, niin silloin yleensä haluaa tehdä puvunkin kunnolla. Ja kun puku on tehty rakkaudella ja hampaiden kiristelyllä valmiiksi, ei olon pitäisi olla yhtään niin paha, vaikka vastaan conissa kävelisikin se toinen Tanska, joka on sinua kaksi päätä pidempi ja heiluttelee isompaa kirvestä kuin sinä.

Vinkkinä siis Suomen pukuilijoille: kasvattakaa itsellenne kunnon munat, koska sellaiset tämä harrastus oikeasti vaatii jos haluatte siitä nauttia, ettekä jatkuvasti miettiä että mitä asuja "saatte" tehdä.